Vuoksen vesistö on suurin Suomen ja Venäjän rajavesistöistä, valuma-alueeltaan 69 500 km2. Vesistön keskusjärvi Saimaa ( 4 460 km2) purkautuu Vuoksen virran kautta Laatokkaan Venäjän puolella. Vuoksessa on kaksi vesivoimalaitosta Suomen puolella ja kaksi Venäjän puolella. Vesistöllä on tärkeä merkitys myös mm. vesiliikenteelle ja virkistyskäytölle. Rannoilla on lukuisia kaupunkeja, teollisuuslaitoksia ja kesämökkejä. Vesistön tulvat ovat aiheuttaneet huomattavia vahinkoja.

Juoksutussääntö ja sen periaate

Juoksutussäännön valmistelu aloitettiin komissiossa Venäjän osapuolen aloitteesta vuonna 1973, ja vuonna 1991 Saimaan ja Vuoksen juoksutussääntöä koskeva valtioiden välinen sopimus astui voimaan.

Säännön päätarkoitus on alentaa Saimaan tulvahuippua, ja myös poikkeuksellisen matalia vedenkorkeuksia pyritään nostamaan. Säännöstely ei ole jatkuvaa, sillä silloin kun vedenkorkeus on ns. normaalivyöhykkeellä, joka ulottuu 50 cm keskivedenkorkeuden molemmin puolin, vedenkorkeus ja virtaama pidetään luonnonmukaisina (juoksutussäännön periaatekuva). Jos ennusteen mukaan vedenkorkeus uhkaa nousta normaalivyöhykkeen yläpuolelle, juoksutusta lisätään tulvan alentamiseksi. Vastaavasti normaalivyöhykkeen alittumisen uhatessa virtaamaa pienennetään vedenkorkeuden alenemisen hillitsemiseksi. Säännöllä pyritään molempien maiden kanalta mahdollisimman hyvään kokonaistulokseen.

Saimaan vedenkorkeuden jatkuvasti päivittyvä ennuste:  www.ymparisto.fi/vesistoennusteet.

Säännön toimeenpano

Juoksutussäännön toimeenpanoa valvoo rajavesikomissio. Suomen osapuoli toimittaa jatkuvasti Venäjän osapuolelle tietoja vedenkorkeudesta, sadannasta, lumen vesiarvosta ja vedenkorkeuden ennusteesta. Komission Suomen osapuoli laatii maaliskuun kokoukseen ennusteen Saimaan vesitilanteen kehittymisestä, ja kokouksessa sovitaan alustavasti juoksutussuunnitelman toteuttamisesta. Jos juoksutussäännön mukainen juoksutusmuutos joudutaan käynnistämään, siitä sovitaan Venäjän osapuolen kanssa, mikäli muutoksesta aiheutuu vahinkoa. Suomen osapuoli raportoi vuosittain komission kokouksessa säännön toimeenpanosta. Vaikutuksista neuvotellaan, ja sovitaan mahdollisten vahinkojen korvaamisesta.

Säännön käyttö ja kokemuksia

Säännön perusteella Saimaan tulvia on alennettu vuosina 1992, 1995, 1998 ja 2005, ja matalaa vedenkorkeutta on nostettu vuosina 2000 ja 2003. Sekä tulvan alennus että matalan vedenkorkeuden nosto ovat olleet enimmillään noin 30 cm. Säännön voimaantulon jälkeen noin ¼ ajasta juoksutusmuutos on ollut käynnissä ja ¾ ajasta vedenkorkeus ja virtaama on ollut luonnonmukainen. Muutosten johdosta Suomi on korvannut venäjänpuoleisille vesivoimalaitoksille aiheutuneita energiantuotannon menetyksiä. Aiempaan menettelyyn verrattuna juoksutusmuutokset on voitu aloittaa nopeammin ja toteuttaa joustavammin.

Takaisin sopimuksen pääsivulle

Etusivulle